En tarvitse, en tarvitse, en tarvitse
Kaksi sanaa, en ja tarvitse, ovat pyörineet päässäni viime aikoina. Olen ollut armoton shoppailija. Olen kasvanut siihen, että tylsyyteen, iloon ja suruun voi ostaa jotain kivaa. Itsensä voi palkita ja kannustaa ostamalla jotain, oli se sitten meikki, herkku, vaate tai sisustusasia. Mikäs sen ihanampaa, kun uusi mekko, takki tai suklaalevy.