Lisää kommentti

Submitted by Aleksi Keto (ei varmistettu) on To, 01.08.2019 - 18:27

Ikilinkki

Tekstiäsi lukiessa mieleeni tuli miten samanlaisia me ollaan. Lähdin itse politiikkaan vaikuttaakseni omilla mielipiteilläni niiden epäkohtien korjaamiseen mitä olen kohdannut vaikeavammaisena lapsena ja nuorena. Jäin lapsena usein yksin kun muiden lasten vanhemmat eivät kertoneet lapsilleen miksi liikun eri tavalla tai miksi tarvitsen niin paljon muiden apua. Lapsuuteni ainoat harrastukset olivat pyörätuolilla lenkkeily, tietokoneella pelaaminen, penkkiurheilu sekä shoppailu sillä kodin ulkopuolella ainoa seurani pääasiassa olivat taksien kuljettajat. Henkilökohtaisen avustajan sain vasta peruskoulun jälkeen kun muutin pois kotoa koulujen asuntoloihin kauas kotoa. Silloin rupesi löytymään jo joitakin ystäviäkin joiden kanssa vietin aikaa. Niistä ystävistä on jäljellä enää kourallinen.

Tällä kysymyksellä varmistetaan, että et ole roskapostia lähettävä skripti.

Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.