Taas on yhdet pääsykokeet ohi. Tarkalleen ottaen kolmannen kevään ja viidet tehdyt. Ei mennyt taaskaan suunnitelmien mukaan. Tänä vuonna jäin töistä pois helmikuussa, jotta mulla olisi hyvin aikaa lukea. Niinpä niin… Maaliskuun alussa lähdin Thaimaahan pariksi viikoksi. Tämän kahden viikon aikana pääsykoemateriaalit julkaistiin. Kolme päivää pääsykoemateriaalien julkaisusta ajattelin tilata kirjan Koh Lantalla sijaitsevan hotellimme aurinkotuolista. Järkytyksekseni sain huomata, että painettu kirja oli loppu kaikkialta. Nättiä. Laitoin Facebookissa viestiä äidille ja isälle, että jos voisivat alkaa metsästää kirjaa. Äiti laittoi päivityksen Facebookkiin, toivoi joltain kaveriltaan löytävän. Sen lisäksi hän laittoi kirjan kirjastosta varaukseen. Äiti oli siinä vajaan viikon päästä pääsykoemateriaalien julkaisusta 30. jonottajana. Lopulta kirjastosta tuli kirjasta vapautumisilmoitus pääsykoepäivänä. Isäni puolestaan metsästi netistä. Googlesta löytyi onneksi tulostettavat artikkelit ja Google-kirjana pääsykoekirja myös. Aloitin Suomeen tultuani lukemiseni artikkeleista. Elin toivossa, että jostain ilmaantuisi painettu kirja. Painettua kirjaa kun on huomattavasti mukavampi lukea, sillä pääsee palaamaan jo luettuun tekstiin kivemmin. Maaliskuu meni lomaillessa, lomalta toipuessa ja pääsiäistä viettäen Lapissa, mökillä. Huhtikuussa huomasin, että mökinmatkalla äänikirjojen takia puhelimeeni asennetussa Storytel -sovelluksessa oli pääsykoekirjani! Sen ansiosta, olen nyt jatkanut jäsenyyttäni ilmaisen kuukauden jälkeen jo muutaman kuukauden ja jäänyt ihan koukkuun äänikirjoihin. Suosittelen! Ihan parasta puuhaa koiran kanssa ulkoillessa, siivotessa, oikeastaan ihan milloin vain. Pääsykoekirja puhelimessa oli itseasiassa tosi näppärä. Saattoi ihan extempore lähteä lukemaan ihan oikeastaan minne vaan ja materiaalit kulki mukana ja tosi helposti klikattavissa auki. Toki oli äärimmäisen vaikea hahmottaa missä vaiheessa aluetta ollaan menossa. Minulle selvisi vasta pääsykokeiden jälkeen, että Storytelissä pystyy valitsemaan sisällisluettelosta, mistä kohtaa lukee, vaihtamaan tekstin ja pohjan väriä silmille mukavammaksi ja vaihtaman tekstin kokoa isommaksi. Parin migreenin jälkeen, olisin toivonut tietäväni ominaisuudet vielä kun oli lukuprosessia jäljellä.
Kämppikseni haki myös kouluun, joten olimme sopineet pitävämme kotikoulua. Kummankin tulisi lukea pääsykokeisiin kuusi tuntia päivässä. Onnistuimme kolmena päivänä. Olin tietenkin töistä jäätyäni ihaillut tyhjää kalenteriani sopinut lounastapaamisia ja muita mukavia hommeleita keskelle päivää. En ole myöskään eläessäni käyttänyt yhtä säännöllisesti taloyhtiömme pyykkitupaa, kuin huhtikuussa. Eli silloin kun minun olisi pitänyt mennä kauniin kuusituntisen päivälukusuunnitelmani mukaan. Imuroin ja pesin lattioita noin puolet useammin kuin normaalisti. Netflix maratonitkin tuli tutuiksi, musta paljastui itseasiassa tosi hyvä Netflixin tuijottaja. Orphan black, Sorjonen, American horror story, Touch jne. Katsoin kaikki! Oli hyviä. Mitä nyt American horror story aivan uskomattoman hirveää. En pysty ikinä ymmärtämään kenen mielikuvitus riittää sen käsikirjoittamiseen.
Olen onnistunut kolmena vuotena kusemaan lukuprosessini. Tänä vuonna se vee itutti kaikkein rankimmin, sillä olin jäänyt pois töistä varta vasten. Olin oikeasti ajatellut pystyväni ja pysyväni suunnitelmissani. Näin ei kuitenkaan käynyt. Aikaisempina vuosina olen hakenut psykologiaan ja teatterikorkeaan. Lähinnä olen käynyt katsomassa eri pääsykokeita ilman suurempia panostuksia. Suunnitelmat psykologian osin kaatuivat edellisen kevään kuntavaaleihin, 2017. Olin ajatellut, että haen Jyväskylään lukemaan psykaa. Kävi kuitenkin niin kivasti, että sain luottamuspaikkoja Turusta vaalien jälkeen, joten sitoudun jäämään kotikaupunkiini. Olen käynyt yhdet Turun yliopiston psykologian pääsykokeet katsomassa viime keväänä 2017. Painotus Jyväskylässä olisi ollut itselle kuitenkin enemmän mieliksi. Kävin 8 opintopisteen tilastotieteen kurssin, jotta olisin hiukan saanut tilastopohjaa Turun pääsykokeisiin. Ei se kuitenkaan ollut riittävää tehdä tilastoja tietokoneohjelmalla, kun pääsykokeessa Turussa, Helsingissä ja Tampereella tilastot ja tutkimusasetelmat tulee laskea manuaalisesti. Teatterikorkeaan hain samana keväänä, kun valmistuin ja silloin kun kävin ensimmäistä kertaa katsomassa Jyväskylän yliopiston pääsykokeet eli 2016. Teakin pääsykokeissa oli kyllä ihan mukavaa, olin kuitenkin odottanut pääsykoetilanteesta jotain aivan muuta mitä se oli. Olin myös huolimattomasti katsonut pääsykokeen muodostumisen, enkä ollut valmistunut toiseen vaiheeseen, joten olin itseasiassa helpottunut, etten pääsyt edes iltapäivään. Pääsin kuitenkin lohtushoppailemaan yksi kokemus enemmän takataskussa. Ensimmäisten yliopiston pääsykokeiden jälkeen, innostuin niin kovasti akateemisesta osaamisesta, että hain Turun Kristilliseen opistoon yliopistoon valmistaviin monimuoto-opintoihin. Olen todella iloinen, että yksi työkavereistani oli kertonut koulusta ja suositellut sitä.
Nyt minulla on noin 50 opintopistettä pankissa. Ymmärrän myös paremmin sen, ettei opiskelu ja lukeminen ole ikinä, koskaan, eikä milloinkaan turhaa. Tämänkin kevään epäonnistunut lukuprosessi sosiaalitieteiden pääsykokeisiin opetti minulle paljon. Pystyn paljon aikaisempaa paremmin perustelemaan omat arvoni, jouduin myös välillä kyseenalaistamaan niitä. Ymmärrän myös miksi, jotkut kannattavat liberaalia yhteiskuntaa. Tiedän nyt paremmin niitä seikkoja, joilla yleensä perustellaan minun arvojani vastaan olevia arvoja. Voin sanoa, että vaikka itse pääsykoe harmittaa, niin minua ei todellakaan harmita, että luin materiaalit ja jäin töistä pois. Vaikka toki olikin hiukan radikaalia. Sain rauhassa miettiä ja tunnustella mitä tulevaisuudelta haluan. Olen oppinut, ettei kaksiin pääsykokeisiin ole yksinkertaista lukea samanaikaisesti. Olen oppinut, ettei lukuprosessin aikana voi panostaa muuhun. Opin myös elämään vähemmällä rahalla. Opin, ettei elämäntapamuutos tule itsellään ja opin mitä on stressata rahasta. En usko, että minulla tulee enää tilasuutta jäädä töistä lukulomalle, joten koin sen nyt. Mulla on upea kevät takana. Sellainen ikimuistoinen. Luotan myös, että tulevaisuus tulee vaikkei se tulisikaan suunnitelmien opiskelupaikan myötä. Ollaan ja eletään. Luotetaan siihen, että aisat järjestyvät aina elämässä. Loppujen lopuksi, jos kaikki menisi aina suunnitelmien mukaisesti, voisiko silloin sanoa eläneensä ja nauttineensa olostaan? Voi olla, mutta itse ainakin näen matkan tärkeämpänä kuin päämäärän. Kunhan voi oppia, kehittyä ja ymmärtää paremmin. Pää pystyyn, kohti uusia pettymyksiä ja nautitaan niistä. Sillä pettymysten jälkeen onnistumiset tuntuvat tuplasti paremmalta! Hyvää kesää kaikille pääsykokeet kusseille ja niissä onnistuneille. Hyvää kesää kaikille valmistuneille ja reputtaneille. Hyvää kesää ja elämää tasapuolisesti jokaiselle!