Vappuna on ollut työehdot mielessä

Vappuna haaveilin siitä, että työnantajat rakennuttaisivat jälleen työntekijöilleen koteja. Haaveilin myös lyhyemmästä työajasta.

 

Työntekijän koti ja perhe

1800-1900 luvuilla työntekijöitä arvostettiin niin paljon, että työnantajat rakennuttivat työntekijöilleen koteja. Ei mitään työmaakoppeja, vaan koko perheen asunnoksi sopivia asuntoja. Työntekijät maksoivat kodeistaan vuokraa, ja jossain kohtaa työntekijät pystyivät lunastamaan kodit edullisesti itselleen.

2020-luvulla työntekijöitä tuodaan halvemman palkkatason maista. Työntekijöitä asuu työmaakoppien kaltaisissa pienissä asunnoissa tai suuremmissa monen henkilön soluasunnoissa. Perheystävällisyydestä ei ole tietoakaan. Pelkkä ajatus työnantajan rakennuttamista kohtuuhintaisista kodeista työntekijöilleen kuulostaa epärealistiselta haaveilulta.

Ulkomaalaisten työntekijöiden perheet eivät muuta Suomeen. Eikä suomalainen työntekijä tee perhettä 700 euroa kuukaudessa maksavaan yksiöön.

Kyllä työntekijä tarvitsee koko perheen kodin kohtuullisella hinnalla.

 

Sari-sairaanhoitajan elämä

Sari-sairaanhoitaja painaa kolmivuorotyötä. Hän on kahden lapsen yksinhuoltaja. Sari tekee viikossa 38,5 tuntia töitä. Joku neropatti ajatteli vuonna 2016, että Sari on taloudellisesti tehokkaampi, kun lisätään hänen työssäkäyntiaikaansa, ilman palkkaa.

Sama neropatti unohti, että Sarilla on perhe, koti, lapsia ja ystäviä. Töiden lisäksi Sarin tarvitsee siivota ja pitää koti kunnossa. Töiden lisäksi Sarin lapset tarvitsevat äidin, jolla on jaksamista kohdata heidät. Sari tarvitsee rahaa, jotta asuminen ja eläminen maksetaan. Sarin täytyy pitää myös itsestä huolta. Sari tarvitsee sosiaalisia suhteitaan, mitkä vievät aikaa.

Tällä hetkellä Sari on väsynyt ja pienituloinen vaikka on korkeakoulutettu. Ruotsissa ja Norjassa Sarin kaltaisia arvostetaan ja se näkyy palkassa. Suomessa yli 60 prosenttia väestöstä on valmis maksamaan parempaa palkkaa Sarille. Mutta Sari ei saa huomattavaa palkankorotusta. Hän saa palkkioksi siniseksi valaistun Finlandia-talon, jota hän ei edes ehdi ihastelemaan, sillä on töissä ja tekemässä muita välttämättömiä asioita.

Ennen muinoin Sarit olivat kotona ja tekivät kaikki samat asiat mitä nykyään Sari tekee töiden ohella. Nykyään Sarit ovat jumissa. He eivät voi jäädä töistä pois, vaikka työt vievät pitkällä tähtäimellä terveyden. Heidän tarvitsee tehdä vuorotöitä, jos haluaa tehdä tiliä. Tiedätkö sinä yhtäkään lääkäriä, joka suosittelee vuorotyötä pitkäkestoisesti? En minäkään.

Minusta Sari-sairaanhoitaja ja Leo-lähihoitaja ansaitsevat kuuden tunnin työpäivän tai neljän päivän työviikon nykyisellä palkalla. Ja mikäli Sarilla tai Leolla on voimia ja mahdollisuus paiskia hommia, niin he voivat kyllä tehdä nykyistäkin työtuntimäärää. Se tarkoittaisi vain parempaa palkkaa.

 

Lopuksi

Työnantajien rakennuttamat talot ja lyhyempi työaika tuntuu utopialta. Mutta jollei ala asioita vaatimaan, niin silloin ei mitään tule saamaankaan. Nyt on ollut aivan liian pitkä kausi, kun etenkin työntekijät ovat tyytyneet vähään ja heikentämiseen. Niin kauan kun työntekijät ovat valmiit joustamaan vain huonompaan, ei edistystä tapahdu. Kun työntekijät pitää unelmistaan ääntä ja vaativat parempaa, jotain voi joskus tapahtua. Ei ennen.

Miten pieni sivistysvaltio voi hakea kilpailuetua? Parantamalla työntekijöiden elämänlaatua.

 

 

 

FINLANDIA-TALO

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/finlandia-talo-valaistaan-koronavirustilanteessa

 

PALKKOJEN NOSTO

https://kaks.fi/wp-content/uploads/2020/01/tutkimusosio_kansalaiset-kuntapalkat-sailytettava-ennallaan-lisaa-liksaa-hoitajille-ja-siivoojille.pdf

 

TYÖSUHDEASUNNOT

Ahola, Terveyttä kaikille TERVEYSTALOT JA KUNNANLÄÄKÄRINTALOT 1940-luvulta 1960-luvulle s.52

https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulttuuriymparisto/Rakennettu_hyvinvointi/TEHO_Terveystalot_Ahola_VALMIS_2014.pdf

 

Helsingin kaupunki, Akava Works -raportti 2/2018 s. 33

https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2019/06/Asumistuki_asuntopolitiikan_valineena_Soininvaara_AkavaWorks_raportti_20181.pdf

 

Kauppinen, Konepajateknisiä pohdintoja Suomalaisen konepajakulttuurin muutoksia 1960-luvulta 2000-luvulle s.17

https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/13067/isbn9789512299645.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Karkkila 1950-1970 s. 6-7

https://www.karkkila.fi/Liitetiedostot/Kaavoitus/Oyk_2030/Luonnos_20_05_09/rakennettu%20kulttuuriymp%C3%A4rist%C3%B6.pdf

 

Mänttä 1870-1970

http://www.palkkatyolainen.fi/pt2006/pt0604/p060425-t2.html

 

Nurmi, Lasitehtaiden työsuhdeasunnot 1900-luvun alun Suomessa. Turku 1985

 

STTK, Asuntopoliittinen ohjelma 2019, s. 17, 20

https://www.sttk.fi/wp-content/uploads/2019/10/STTK_Asuntopoliittinen_ohjelma_2019.pdf

 

TYKS 1891-1963, s.37

https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tyks_-rakennushistoriaselvitys.pdf

 

Terveyttä kaikille – keskussairaalat 1940-luvulta 1980-luvulle, Terhi Lehtimäki 2014 s. 10, 76

https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/keskussairaalat-1940-luvulta-1980-luvulle.pdf

 

Vaajakoski 1960

https://sinunetusi.fi/blogi/keskimaa-100-vuotta/vaajakoskella-dramaattisia-aikoja-30-vuotta-sitten/

 

KIKY

https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailukykysopimus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpailukykysopimus

 

 

Lisää kommentti

Tällä kysymyksellä varmistetaan, että et ole roskapostia lähettävä skripti.

Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.